Toimintasuunnitelma ja aikataulu

1. Mistä aiheesta teet käsityön lukiodiplomin? 
 Otsikoi ja kuvaile aihetta ja sen merkitystä sinulle.

• Teen käsityön lukiodiplomin ja Näpsän päättötyön aiheesta kylä tai kaupunki. Haluan tutustua ja olen kiinnostunut tutkimaan oman kuntani historiaa tarkemmin. Mitkä tekijät ovat saaneet oman kotikuntani Pirkkalan muotoutumaan juuri tällaiseksi kuin se nykypäivänä on. Kun aloin tutustua Pirkkalan historiaan, ajattelin, että haluaisin tuoda sieltä merkittäviä tapahtumia ja asioita esille ryijyn avulla. Perehdyn samalla myös ryijyjen historiaan ja symboliikkaan.

2. Miksi valitsit tämän lukiodiplomiaiheen? Mikä siinä kiinnosti?

• Kuten yllä jo kerroin, olen kiinnostunut tutustumaan oman kotikuntani historiaan tarkemmin ja tuomaan näitä tapahtumia esille ryijyn avulla. Tämä aihe sai minut kiinnostumaan, koska se on lähellä  ja merkitsee paljon

3. Mitä tavoitteita olet asettanut tulevalle työllesi?

• Tavoitteena minulla on kehittyä ajattelemaan, mitä pitää miettiä ennen työn aloittamista ja pohtia työn teon merkitystä eikä vain tehdä työ/tehtävä, kun se on annettu tehtäväksi. Tavoitteenani on
myös kehittyä ryijyn teossa ja lisätä työn arvostusta, kun kaikki tarvikkeet täytyy itse hankkia ja suunnitella työ alusta asti. Samalla myös tavoitteena on saada lisä tietoa Pirkkalan historiasta.

4. Millä käsityötekniikoilla ja materiaaleilla aiot toteuttaa työsi?

• Tarkoituksenani on siis toteuttaa kolmiosainen ryijy sille tarkoitetulle pohjalle eli ryijynpohjakankaalle. Käytän tekniikkana ompelua sillä minulla ei ole mahdollisuutta käyttää kangaspuita ryijyn kutomiseen. En ole vielä aivan varma, mitä lankaa/lankoja aion käyttää, mutta vaihtoehtoinani ovat Sirkka-ryijylanka, ohut/paksu Pirkkalanka sekä minipaperinaru.

5. Miksi valitsit juuri nämä tekniikat ja materiaalit?

• Valitsin juuri tämän tekniikan, koska olen tehnyt muutama vuosi sitten Näpsässä ryijyn ja se kiinnostaa minua. Rajoittavat tilat myös rajasivat tekniikan valitsemista. Materiaaleina haluan käyttää valitsemiani lankavaihtoehtojani, koska niistä löytyy monipuoliset värit ja minipaperinaru toisi haluamaani tukea muille langoille ja noista niitä hieman ylöspäin.

6. Millaisia tiloja ja työvälineitä tarvitset?

• Suunnitelmanani on tehdä työ kotona, sillä se ei vie suurta tilaa eikä ole sottaava. Käytän apunani puista viivoitinta, ryijyneuloja ja saksia sekä viimeistelyyn ompelulankaa ja neulaa. Luultavasti ostan ryijylle myös ohuen verhotangon, jossa se voi roikkua esillä.

7. Miten aikataulutat työsi? 
 Tee ajankäyttösuunnitelma, jossa jaat käytössäsi olevan tuntimäärän eri työvaiheille.

	viikko	27-41	42	43-53	1-10	11-15
	SUUNNITTELUPROSESSI
	Ideointi
	1. Alkuideoiden kehittely	x
	2. Teeman valinta	x
	3. Teeman tutkiminen ja tiedon hankinta	x
	4. Tuotteen valinta	x
	Suunnittelu
	5. Idean visualisoiminen	x	x
	6. Valmistustekniikan valinta	x
	7. Rakenteellinen suunnittelu	x	x
	8. Kokeilujen teko		x
	9. Materiaalien suunnittelu/valinta	x	x
	10. Työvälineiden valinta	x
	VALMISTUSPROSESSI
	11. Valmistuksen aloittaminen			x
	12. Prosessin itsearviointi	x	x	x	x	x
	13. Valmistuksen lopetus				x
	14. Tuotteen itsearviointi			x	x	x
	15. Portfolion viimeistely					x

8. Mitä muita seikkoja haluat tuoda esille?

• Minulla ei ole mitään muuta. Kaikki haluamani asiat tulevat esille edellisten kysymysten vastauksissa.

- Karoliina

Suunnitelmien selkeytyminen

Suunnitelmani ovat selkeytyneet ja aion tehdä kolmiosaisen ryijyn, jonka jokaisessa osassa olisi kuvattu Pirkkalaa eri näkökulmista. Pohdittuani oman tulevan ryijyni symboliikkaa ja teemaa päädyin nostamaan esille Pirkkalan historiasta veden, joka on ollut tärkeä elementti kuntalaisille vuosien varrella onhan Pirkkalan Pyhäjärven rannalla. Tämä olisi yhden ryijyn osan aihe (30cm x 15cm). Halusin tuoda esille myös jotain konkreettisia Pirkkalan tuntomerkkejä, kuten vaakunan ja Pirkkalan koivun lehden.  Nämä kaksi symbolia yhdistettynä olisivat yhden ryijyn osan aihe (30cm x 30cm). Ja kolmanteen osaan ajattelin tuoda esille historiallisen tapahtuman, joka on Suur-Pirkkalan jakautuminen pienempiin osiin Pirkkalan ruusuryijystä saamani kukkaidean avulla (15cm x 47cm).

- Karoliina

Hahmotelmia ja ideoita

Päätettyäni työni tekniikan ja pääaiheen hahmottelin erilaisia mahdollisia kuvioita ja mietin koostuuko lopullinen työni yhdestä isommasta ryijystä vai pienemmistä. Heittelin ilmoille ideoita ja asioita, mitkä kuvaisivat Pirkkalan kulkemaa matkaa tähän asti ja asioita, joista Pirkkalan tunnistaa myös ulkopaikkakuntalainen. Kuvissa hahmotelmia ryijystä.

Ensimmäisenä mieleeni tuli Pirkkalan vaakuna, joka omaa sekä historiallista puolta (vaakunan turkiskuvio muistuttaa pirkkalaisia heidän käymästään kaupankäynnistä) että konkreettista tuntomerkkiä, mutta vaakuna ei yksinään ollut mielestäni tarpeeksi houkutteleva ja monimutkainen. Muita mahdollisia elementtejä.

Yksityiskohta Eerolan kivinavetan päädystä. Kuva: Antti Jokinen

Pirkkalankoivun lehti

Vesi

Kuva: Pereen sukualbumi

Kuvat ovat Partolan Sahalta, joka oli tärkeä elannonlähde. Kuva: Pirkkala-Seura

Samalla myös mietin ryijyn kokoa ja sommitelmaa:

Ryijyn historiaa

Suomalaisten ryijyjen historia on jo pitkä, sillä ensimmäiset ryijyt kudottiin jo 1300-luvulla. Ryijyistä tuli seuraavien 200 vuoden aikana yleinen näky suomalaisissa perheissä. Ryijy ei ole alkujaan ollut arvotekstiili seinällä, mikä se on nykyään. Kangaspuilla kudotulla ryijyllä pyrittiin jäljittelemään eläimentaljaa. Siinä onnistuttiin, sillä ryijy oli kevyempi, lämmin myös märkänä ja ei koppuroitunut suolavedestä ja säilytti muotonsa. Tämän seurauksesta  esimerkiksi kalastajat ja merenkulkijat käyttivät ryijyjä matkapeitteinään. Jotta  ryijy oli mahdollisimman lämmin, sitä käytettiin nukka alaspäin. Tämän takia nurjapuoli kirjottiin värikkääksi. Lämmittävät peitteet olivat kuviottomia.

Vähitellen ryijyyn alettiin tekemään kuvioita ja se käännettiin nukkapuoli ylöspäin. Kuviot saivat alkunsa, kun pääpuoli erotettiin jalkopäästä nukkaraidalla. Tästä alkoi kehittyä koko ryijyn kuviot, kuten pysty- ja vaakaraidat, verkkopohja- ja sakkilautapinnat, neliöt ja ruudut.

 Ryijy saatettiin nukittaa molemmilta puolilta ja niiden koristava kuviointi lisääntyi. Samalla nousi myös ryijyn arvo, sillä ryijyyn tarvittiin paljon enemmän villaa ja kudontataitoa, kun yksinkertaiset ryijyt. Juhlatilaisuuksia varten ryijyt aseteltiin esille vieraiden ihailtavaksi. Näistä ryijyistä hävisi alanukitus. Ryijyn kuvioon sommiteltiin myös omistajantiedot ja kudonta-aika.

1600-luvulla ryijyn aiheet alkoivat muuttua kansainvälisiksi, sillä suurvallaksi kasvanut Ruotsi solmi vilkkaat yhteydet Keski-Eurooppaan. Ryijyihin sovellettiin kuvioita seinävaatteista, huonekalupäällisistä ja pukukankaista. Eurooppalaiset tutustuivat uuteen koristekasviin, tulppaaniin, minkä seurauksena siitä tuli myös ryijyjen yleinen kuvio erilaisina variaatioina.

         Ryijyn käyttö makuupeitteenä alkoi vähetä 1800-luvun puolivälin jälkeen ja sen käyttö kapiopeitteenä yleistyi, koska kaupungistumisen ja yhtenäiskulttuurin leviämisen myötä ryijyn makuupeitteenä korvasivat toppatäkit ja huovat. Suomen herttua Juhana lahjoitti avioituville palveluneidoille ryijyjä, kun hän toimi Turussa. Sommittelutaito, väriaisti ja kyky muunnella koristeaiheita loi suomalisen omintakeisen ryijytyylin. Morsiuspari käytti kapiopeitettä vihkitilaisuudessa. Ryijyn symboleilla (ristit, tiimalasit ja elämänpuut) haluttiin luoda suojaa ja turvaa morsiusparille. Ryijyssä yhdistyi sekä ruudukkokuviointi että erilaiset symbolit. Vähitellen ruudukkokuviointi hävisi.

Suomessa kehittyi oma tyyli, joka vaihteli hieman alueittain. Uudet suuntavirtaukset levisivät rannikolta sisämaahan ja kyläkeskuksista harvaan asutetulle maaseudulle. Alueelliset erot johtuivat siitä, että ryijykuviota ei ollut kirjattu ylös vaan ihmiset tekivät ryijyjä muistinsa varassa. Tämän takia samanlainen kuvio muuttui vähitellen levitessään ympäri maata. Ryijyissä yleistyi 1800-luvun lopulla mattomaisuus ja keskushakuinen kuviointi (ruusuryijyt), sillä kutojat saivat vaikutteita suosioonsa nostaneista itämaisista matoista.

Ruusuryijy 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku

Ryijyjen loiston jälkeen niiden suosio laantui ja palattiin takaisin yksinkertaisiin geometrisiin muotoihin. Ryijyissä käytettiin paljon luonnonvärejä, kuten villanluonnollisia värejä ja lehdistä, ruohosta, kävyistä ja jäkälistä saatuja värejä. Sinistä ja punaista väriä jouduttiin ostamaan ulkomailta, sillä marjoista ei saatu voimakkaita värejä. Talon vauraus näkyi ryijyissä.

Vaikka ryijyjen suosia laantui yliopistopiireissä kannettiin huolta, että ryijyjen synnyttämä kansankulttuuri säilyisi. Kansanomaisten ryijyjen arvostus kasvoi jälleen 1900-luvulla. Ryijystä on vuosien varrella tullut osa suomalaisten talojen sisustusta suurena arvostuksen kohteena. Nykyään on sekä kansanomaisia että moderneja ryijyjä.

Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Liekki-ryijy

Lähteenä Aatelisryijy, Arkipeite ja Arvotekstiili - Leena Willberg, Hilkka Rantala, Eeva Nytorp
http://www.vesilahti.fi/palvelut/kulttuuritoimi/ryijygalleria/kansanomaiset-ryijyt-myyntimalli/http://www.vesilahti.fi/palvelut/kulttuuritoimi/ryijygalleria/ruusuryijyja/
http://www.vesilahti.fi/palvelut/kulttuuritoimi/ryijygalleria/yleisia-suomalaisia-jugend-ja-fu/
http://www.vesilahti.fi/palvelut/kulttuuritoimi/ryijygalleria/maisema-ja-vaakunaryijyja/

- Karoliina

Tekniikka pohdintoja

Laajemman historian tutkimisen jälkeen mietin, mitä tapahtumia ja aiheita Pirkkalan historiasta nostaisin työssäni esille. Valinnanvaraa oli paljon, kuten sota-aika, luonto, teollisuus, Pirkkalan jakautuminen ja tunnukset.

Aiheen rajaamisen ohella mietin, millä tekniikalla toteuttaisin lopullisen päättötyöni. Ensiksi ajattelin tekniikkavaihtoehtona jotain laajempaa neule- tai virkkaustyötä, mutta ne tuntuivat liian tavalliselta. Mielessäni kävivät myös ompelukonetyö ja puutyöt (sarja sota-ajan puuleluja). Työn tekemiseen käytettävissäni olevat pienet tilat rajasivat hieman työn fyysistä kokoa ja tekniikkaa. Ajattelin valita sellaisen tekniikan, jota voisin tehdä kotona, sillä silloin työn teolle olisi helpompi järjestää aikaa, kun ei tarvitse erikseen lähteä. Matkoihin ei tällöin mene kallista työaikaa.  

Historiaa tutkiessani mieleeni tuli, että voisin tuoda historiallisuutta esille myös työn tekniikassa, joten päädyin lopulta valitsemaan toteutustavaksi ryijyn. Mielestäni ryijytekniikka sopisi hyvin aiheeseeni, sillä ryijyjen historia on hyvin pitkä ja ne ovat symboliikaltaan mukailleet tietyn ajan tapahtumia. Pirkkalallakin on kaksi omaa ryijyä.

Lainasin ryijyihin liittyvää kirjallisuutta, joista etsin tietoa ryijyn historiasta. Aatelisryijy, arkipeite ja arvotekstiili -kirjassa kerrotaan Vesilahden ryijyjen avulla eri aikakausien pääteemoista ja -symboleista.


-Karoliina