torstai 28. huhtikuuta 2016

Valmiin työn arviointia

Palataan hetkeksi aikaan jolloin mietin teenkö Näpsän päättötyötä ja käsityön lukiodiplomia. Ajatus suuresta käsityöprojektista tuntui aluksi epätoivottomalta ja ei oikein saanut otetta siitä, mistä pitäisi aloittaa. Ohjeissa sanottiin, että työssään kannattaa tuoda esille se tekniikka ja osaaminen, minkä parhaiten osaa, mutta kuitenkin painotettiin, että ensin on oltava jokin tarina ja aihe, mitä aloittaa työstämään ja kehittää niiden rinnalle tekniikka. Ennen ohjaava opettaja on sanellut mitä tehdään (tekniikka, aihe). Nyt pitäisi itsenäisesti osata tehdä nämä päätökset painottaen, että opettaja ei saa auttaa.

Itseäni helpotti jonkin verran se, että yhdistin Näpsän päättötyön ja käsityön lukiodiplomin, koska minun pitää valita työni aihe lukiodiplomin aiheista. Kun ensimmäisen kerran näin aihevaihtoehdot, ajattelin, että mikään aiheista ei täysin miellytä, mutta ehkä ne avautuvat ajan myötä. Tämänkin jälkeen ajatukset leijailivat hajanaisesti eikä niistä tahtonut millään tulla yhtenäistä kokonaisuutta. Lopulta, kun otin itseäni niskasta kiinni, aloin perehtyä paremmin työn aiheen vaihtoehtoihin.

Suunnitteluvaiheessa piirtelin monia vaihtoehtoja ryijyn koostumuksesta ja kuvioista samalla kun perehdyin Pirkkalan historiaan. Suunnitelmat vaihtuivat monta kertaa jo ennen kuin ne päätyivät paperille. Tärkeintä oli kuitenkin saada joitakin ajatuksia myös paperille, jotta oli helpompi saada ajatukset kasaan ja suunnitteluprosessia eteenpäin. Tekniikkaa ja materiaaleja pohdiskellessani ajatuksena oli käyttää luonnon omia materiaaleja eikä keinokuituja.

Aiheen selkeydyttyä ja suunnitelman teon jälkeen itse työn tekeminen oli itselleni kaikista helpoin osuus projektissa ja se onnistui ongelmitta. Tein ryijyä mielelläni, sillä oli jo aikaisemmi kokeillut ryijyn tekoa ja sitä tehdessäni pystyin unohtamaan syksyn kouluasiat ja vihdoin keskittymään täysillä käsillä tekemiseen. Loput ryijyn teosta jätin hiihtolomalle, kun silloin oli jälleen aika jättää kouluhommat sivuun.

Mielestäni lopullinen työni vastaa omia odotuksiani ja suunnitelmiani, jotka toki muuttuivat hieman työn edetessä. Eniten itseäni jännitti, että vastaako omat ruutupiirrokseni haluamaani kuvioita tehdyssä ryijyssä, sillä suunnittelin ruutupiirrokset itse, mutta hyvin ne onnistuivat. Aikaisemmin tekemässäni ryijyssä oli kuviona vaahteranlehti ja sen takia halusin myös tähän ryijyyn jotakin yhteneväisyyttä sen kanssa. Näin ollen pystyn pitämään niitä samalla seinällä yhteneväisen kuvioinnin ja värityksen takia.

Haastavinta itselleni oli pitää työstä portfoliota (tätä blogia), koska ensinnäkin blogin pitäminen oli minulle aluksi täysin vierasta ja toisekseen yleensä käsitöitä tehdessä ei tarvitse pitää tarkkaa kirjaa tekemistään vaiheista suunnitelmasta valmiiseen työhön. Vähitellen blogin pitäminenkin alkoi sujua. Ajattelin, että teen joululomalla työtä ensin ja kirjoitan jälkikäteen vasta blogia. Onneksi olin kirjoittanut ylös asioita tekemisen varrelta tulleista ongelmista ja onnistumisista niin oli helpompi sitten koota blogiin tekstit.

Kokonaisuudessaan Näpsän päättötyö ja käsityön lukiodiplomi projekti on ollut haasteellinen ja uudenlainen kokemus itsenäisestä työskentelystä, jossa itse määrää mitä tekee ja missä aikataulussa, mikä toi haasteita. Oma aikatauluni ryijyn teon osalta mukaili suunnitelmaani. En jokaisella viikolla, johon olin suunnitellut, ehtinyt tekemään, mutta kun olin suunnitellut, että jokin ryijyn osa olisi valmis tiettyyn viikkoon mennessä, se oli. Portfolion (blogin) kirjoittaminen venyi hieman aikataulusta. Projekti oli opettavainen retki myös itseensä, miten itse pystyy itselleen asettamaan tavoitteet ja toimia niin, että ne saavuttaa ajoissa ennen työn palautuspäivää.

- Karoliina

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Kokonaisuus

Saatuani ryijyn kolmannenkin osan valmiiksi ompelin ryijyn ala- ja yläosan käännökset sekä huolittelin ryijyn nukat saman pituisiksi. Alla olevassa kuvassa näkyy työni kokonaisuus, jossa yhdistyvät sekä vanha että uusi ryijytyyli sekä erilaiset tapahtumat ja symbolit Pirkkalan kunnan historian varrelta.


- Karoliina

Ruutupiirros ja materiaalit

Ruutupiirroksessa tumman ja vaalean sininen symboloivat vettä, keltainen teollisuuden yritystä sahaa ja oranssi symboloi Pirkkalaa koetellutta tulipaloa. Oranssin suunnittelin tekeväni lähelle kukkia ja mustaa taustaa, koska silloin kukissa käyttämäni oranssi saisi jatkoa. Käytin kolmannessa osassa paksua Pirkka -lankaa, koska käytin sitä aikaisemminkin ja siitä löytyi sopivat värit. Käytin myös minipaperinarua, jotta koko ryijyssä olisi jokin yhdistävä tekijä luomassa tasapainoa hyvinkin erilaisille ryijyn osille. Ylipäätään valitsin materiaalikseni langat, jotka on tehty luonnonmukaisista materiaaleista eikä näin ollen ole taakaksi luonnolle itselleen.




Käytän ryijyn kolmannessa osassa kahta sinisen sävyä ja oranssia sekä keltaista. Värierot muodostuvat nukan eri värien suhteen muutoksista. Tummemmasta vaaleampaa päin mentäessä tumman langan osuus nukasta vähenee, jolloin väri ei vaihdu jyrkästi toiseen vaan liukumalla.

Sain hiihtolomalla tehtyä ryijyn valmiiksi, mutta sinisen sävyt eivät miellyttäneet omaan silmääni, joten purin vielä sinisen osuuden ja teiden uudestaan. Toisella yrittämällä värit sopivat paremmin yhteen. Tässä huomasin, että vaikka värit sopisivat yhteen, kun ne ovat vielä rullalla, valmiissa työssä ne voivat synnyttää ristiriidan.

- Karoliina

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Vaikutteita modernista ryijystä

Ryijyn kolmannen osan aihe jäi hautumaan mieleeni joululoman jälkeen. Ajattelin tehdä ryijyn valmiiksi hiihtolomalla. Alkuperäisessä suunnitelmassani oli tuoda siinä esille vesi, koska se oli pirkkalalaisille tärkeä elementti. Mieleeni tuli, että voisin tuoda siinä esille myös merkittävä teollisuuden alan sahan ja tapahtuman, joka oli laaja tulipalo, mikä oli kova takaisku Pirkkalalle. Tulipalossa tuhoutuneet talot Pirkkalan kuntakeskuksesta rakennettiin uudestaan nykyisin niiden nimiä kantaville alueille. Jotta saisin nämä kaikki kolme aihetta yhdistettyä, otin mallia moderneissa ryijyissä esiintyvästä värien liukumaisesta vaihtumisesta. Tällöin saisin tuotua ryijyyn vanhojen ryijyjen ja nykyaikaisten ryijyjen vastakkainasettelun, mikä näkyi myös lehti ja kukka osan välillä, koska vanhoissa ryijyissä käytetiin paljon mustaa taustavärinä, kun puolestaan nykyaikaisissa ryijyissä on usein valkoinen taustaväri, jos kuvioita.  Ohessa kuvia liukuvärjäyksestä. 






Kuvien lähteet:
- https://www.bing.com/images/search?q=ryijyt&view=detailv2&id=2048E26953C02FFD15377248A126270043396666&selectedindex=25&ccid=9i%2BhTvzf&simid=607994841251709534&thid=OIP.Mf62fa14efcdfbcc47bee5cea05384188o0&mode=overlay&first=1

- https://www.bing.com/images/search?q=ryijyt&view=detailv2&id=2048E26953C02FFD1537EC1B987C2A87133F323F&selectedindex=20&ccid=TQNJkIHw&simid=608035248296233605&thid=OIP.M4d03499081f08458c46a2f9cc6c9813do0&mode=overlay&first=1

- https://www.bing.com/images/search?q=ryijyt&view=detailv2&id=2048E26953C02FFD15375101C35ADFE7CD96A8E0&selectedindex=19&ccid=zhJd61EJ&simid=608052715925802838&thid=OIP.Mce125deb5109e72d01c41977880632f9o0&mode=overlay&first=1


- Karoliina

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Ryijyn teon aloitus ja eteneminen



Joululoman alkaessa jätin koulutyöt sivuun ja oli vihdoin aikaa aloittaa varsinaisen ryijyn tekeminen. Tein joululomalla lähes päivittäin 3-5 tuntiin ryijyä, koska en ehtisi kevään aikana tekemään kouluhommien takia. Ryijyä tehdessäni työpöytä pysyi siistinä, sillä oli helpompi työskennellä, kun ylimääräiset langan pätkät eivät olleet häiritsemässä. Työvälineiden vähäisyys helpotti työskentelyä. Samoin kuin se, että leikkasin valmiiksi nukkiin tarvitsemani langat, jotta työtä tehdessä ei menisi aikaan siihen vaan saisi tehdä yhteen putkeen.


























 - Karoliina


tiistai 5. huhtikuuta 2016

Materiaalihankinnat



Ryijynpohjakangas 42cm x 65cm




Lehden langat (1nukka = 3xSirkka, 1xPaksu-Pirkka, 1x minipaperinaru)

Kukkien langat (1nukka= 3x Paksu-Pirkka, 1x minipaperinaru)
Lehden taustan teen luonnonvalkoisella Paksulla-Pirkka -langalla (1nukka = 3x Paksu-Pirkka, 1x minipaperinaru). Valkoinen on modernien ryijyjen tuntomerkki ja tällöin tuoda myös omaan ryijyyni nykyajan mukaan. Kukkien tausten teen mustalla Paksulla-Pirkka -langalla (1nukka = 3x Paksu-Pirkka, 1x minipaperinaru). Musta puolestaan hallitsee vanhojen ryijyjä, jolloin se tässäkin ryijyssä tukee hyvin symboliikkaa ja on hyvä vastapaino lehden valkoiselle taustalle. En vielä ostanut lankoja kolmanteen ryijyn osaan, sillä en ole täysin varma tuleeko siihen vain vesielementti. Muina työvälineinä käytin puista viivoitinta, jonka leveyden koin kokeiluissani hyväksi, ja pitkiä tylppiä neuloja sekä saksia.

- Karoliina

Lehden ja kukkien tarkat ruutupiirrokset








- Karoliina

Uusi suunnitelma

Halusin säilyttää ryijyn kolmiosaisuuden, vaikka en pystynytkään toteuttamaan niitä eri pohjakankaille. Päätin, että teen kolmiosaisen ryijyn yhdelle yhtenäiselle pohjakankaalle, jossa osien paikat hieman muuttuivat alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna, sillä mielestäni vesielementti ei sopinutkaan koivun lehden yläpuolelle. Siirsin sen lehtiosan alle ja jätin sen kuvioinnin vielä hautumaan mieleeni.


- Karoliina

Lankakokeiluita ja takapakkia


Ostin ennen varsinaisen ryijypohjan ostoa pienemmän palan ryijynpohjakangasta, johon kokeilin eri lankoja ja niiden yhdistelmiä. Sain pienen määrän paksua ja ohutta pirkka-lankaa sekä sirkka-ryijylankaa. Halusin saada tarkat yksityiskohdat näkyviin, joten lankanukkien tulisi olla mahdollisimman pystyssä, joten yhdessä nukassa tulee olla monta lankaa. Kuitenkaan pelkkä paksu pirkka-lanka ei ollut mieleiseni ja halusin tuoda ryijyn kolmeen osaan jonkin yhdistävän tekijän ja se olisi tässä tapauksessa mini-paperinaru, joka samalla sekä yhdistää toisistaan poikkeavia värejä että kohottaa nukkia pystympään asentoon. Lankakokeilussani testasin, missä suhteessa käyttäisin lankoja yhdessä nukassa ja samalla kokeilin myös tekniikkaa, jossa osa nukista olisi lyhyempiä ja toiset pidempiä, jotta kuvio tulisi enemmän esille.


Ostaessani lankakokeiluita varten tarvitsemaani ryijynpohjakangasta tajusin, että n. 23 cm leveä ryijynpohjankangas on kapeinta, mitä on saatavilla ja tarvitsisin 15cm leveää. Ryijypohjakankaan kääntäminen on mahdollista, mutta lopputuloksesta olisi tullut epäsiistin näköinen. Ja kankaan leikkaaminen kapeammaksi ei ole mahdollista, sillä se purkautuu sen jälkeen helposti enkä halua ottaa ylimääräisiä riskejä, joten päädyin muokkaamaan suunnitelmiani. Onneksi ongelma tuli tässä vastaan, niin voin vielä hioa suunnitelmaani.

- Karoliina

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Toimintasuunnitelma ja aikataulu

1. Mistä aiheesta teet käsityön lukiodiplomin? 
 Otsikoi ja kuvaile aihetta ja sen merkitystä sinulle.

• Teen käsityön lukiodiplomin ja Näpsän päättötyön aiheesta kylä tai kaupunki. Haluan tutustua ja olen kiinnostunut tutkimaan oman kuntani historiaa tarkemmin. Mitkä tekijät ovat saaneet oman kotikuntani Pirkkalan muotoutumaan juuri tällaiseksi kuin se nykypäivänä on. Kun aloin tutustua Pirkkalan historiaan, ajattelin, että haluaisin tuoda sieltä merkittäviä tapahtumia ja asioita esille ryijyn avulla. Perehdyn samalla myös ryijyjen historiaan ja symboliikkaan.

2. Miksi valitsit tämän lukiodiplomiaiheen? Mikä siinä kiinnosti?

• Kuten yllä jo kerroin, olen kiinnostunut tutustumaan oman kotikuntani historiaan tarkemmin ja tuomaan näitä tapahtumia esille ryijyn avulla. Tämä aihe sai minut kiinnostumaan, koska se on lähellä  ja merkitsee paljon

3. Mitä tavoitteita olet asettanut tulevalle työllesi?

• Tavoitteena minulla on kehittyä ajattelemaan, mitä pitää miettiä ennen työn aloittamista ja pohtia työn teon merkitystä eikä vain tehdä työ/tehtävä, kun se on annettu tehtäväksi. Tavoitteenani on
myös kehittyä ryijyn teossa ja lisätä työn arvostusta, kun kaikki tarvikkeet täytyy itse hankkia ja suunnitella työ alusta asti. Samalla myös tavoitteena on saada lisä tietoa Pirkkalan historiasta.

4. Millä käsityötekniikoilla ja materiaaleilla aiot toteuttaa työsi?

• Tarkoituksenani on siis toteuttaa kolmiosainen ryijy sille tarkoitetulle pohjalle eli ryijynpohjakankaalle. Käytän tekniikkana ompelua sillä minulla ei ole mahdollisuutta käyttää kangaspuita ryijyn kutomiseen. En ole vielä aivan varma, mitä lankaa/lankoja aion käyttää, mutta vaihtoehtoinani ovat Sirkka-ryijylanka, ohut/paksu Pirkkalanka sekä minipaperinaru.

5. Miksi valitsit juuri nämä tekniikat ja materiaalit?

• Valitsin juuri tämän tekniikan, koska olen tehnyt muutama vuosi sitten Näpsässä ryijyn ja se kiinnostaa minua. Rajoittavat tilat myös rajasivat tekniikan valitsemista. Materiaaleina haluan käyttää valitsemiani lankavaihtoehtojani, koska niistä löytyy monipuoliset värit ja minipaperinaru toisi haluamaani tukea muille langoille ja noista niitä hieman ylöspäin.

6. Millaisia tiloja ja työvälineitä tarvitset?

• Suunnitelmanani on tehdä työ kotona, sillä se ei vie suurta tilaa eikä ole sottaava. Käytän apunani puista viivoitinta, ryijyneuloja ja saksia sekä viimeistelyyn ompelulankaa ja neulaa. Luultavasti ostan ryijylle myös ohuen verhotangon, jossa se voi roikkua esillä.

7. Miten aikataulutat työsi? 
 Tee ajankäyttösuunnitelma, jossa jaat käytössäsi olevan tuntimäärän eri työvaiheille.

viikko       27-41          42      43-53       1-10   11-15
SUUNNITTELUPROSESSI
Ideointi
1. Alkuideoiden kehittely          x
2. Teeman valinta          x
3. Teeman tutkiminen ja tiedon hankinta          x
4. Tuotteen valinta           x
Suunnittelu
5. Idean visualisoiminen          x          x
6. Valmistustekniikan valinta          x
7. Rakenteellinen suunnittelu          x          x
8. Kokeilujen teko          x
9. Materiaalien suunnittelu/valinta          x          x
10. Työvälineiden valinta          x
VALMISTUSPROSESSI
11. Valmistuksen aloittaminen          x
12. Prosessin itsearviointi           x           x          x         x       x
13. Valmistuksen lopetus         x
14. Tuotteen itsearviointi          x         x       x
15. Portfolion viimeistely       x


8. Mitä muita seikkoja haluat tuoda esille?


• Minulla ei ole mitään muuta. Kaikki haluamani asiat tulevat esille edellisten kysymysten vastauksissa.

- Karoliina

Suunnitelmien selkeytyminen

Suunnitelmani ovat selkeytyneet ja aion tehdä kolmiosaisen ryijyn, jonka jokaisessa osassa olisi kuvattu Pirkkalaa eri näkökulmista. Pohdittuani oman tulevan ryijyni symboliikkaa ja teemaa päädyin nostamaan esille Pirkkalan historiasta veden, joka on ollut tärkeä elementti kuntalaisille vuosien varrella onhan Pirkkalan Pyhäjärven rannalla. Tämä olisi yhden ryijyn osan aihe (30cm x 15cm). Halusin tuoda esille myös jotain konkreettisia Pirkkalan tuntomerkkejä, kuten vaakunan ja Pirkkalan koivun lehden.  Nämä kaksi symbolia yhdistettynä olisivat yhden ryijyn osan aihe (30cm x 30cm). Ja kolmanteen osaan ajattelin tuoda esille historiallisen tapahtuman, joka on Suur-Pirkkalan jakautuminen pienempiin osiin Pirkkalan ruusuryijystä saamani kukkaidean avulla (15cm x 47cm).






- Karoliina

Hahmotelmia ja ideoita



Päätettyäni työni tekniikan ja pääaiheen hahmottelin erilaisia mahdollisia kuvioita ja mietin koostuuko lopullinen työni yhdestä isommasta ryijystä vai pienemmistä. Heittelin ilmoille ideoita ja asioita, mitkä kuvaisivat Pirkkalan kulkemaa matkaa tähän asti ja asioita, joista Pirkkalan tunnistaa myös ulkopaikkakuntalainen. Kuvissa hahmotelmia ryijystä.





Ensimmäisenä mieleeni tuli Pirkkalan vaakuna, joka omaa sekä historiallista puolta (vaakunan turkiskuvio muistuttaa pirkkalaisia heidän käymästään kaupankäynnistä) että konkreettista tuntomerkkiä, mutta vaakuna ei yksinään ollut mielestäni tarpeeksi houkutteleva ja monimutkainen. Muita mahdollisia elementtejä.




Yksityiskohta Eerolan kivinavetan päädystä. Kuva: Antti Jokinen




Pirkkalankoivun lehti

Vesi


Sahan rakennus. Kuva: Pereen sukualbumi
Kuva: Pereen sukualbumi

Työntekoa sahalla 1900-luvun alussa. Kuva: Pirkkala-Seura
Kuvat ovat Partolan Sahalta, joka oli tärkeä elannonlähde. Kuva: Pirkkala-Seura



Samalla myös mietin ryijyn kokoa ja sommitelmaa:









lauantai 26. maaliskuuta 2016

Ryijyn historiaa


Suomalaisten ryijyjen historia on jo pitkä, sillä ensimmäiset ryijyt kudottiin jo 1300-luvulla. Ryijyistä tuli seuraavien 200 vuoden aikana yleinen näky suomalaisissa perheissä. Ryijy ei ole alkujaan ollut arvotekstiili seinällä, mikä se on nykyään. Kangaspuilla kudotulla ryijyllä pyrittiin jäljittelemään eläimentaljaa. Siinä onnistuttiin, sillä ryijy oli kevyempi, lämmin myös märkänä ja ei koppuroitunut suolavedestä ja säilytti muotonsa. Tämän seurauksesta  esimerkiksi kalastajat ja merenkulkijat käyttivät ryijyjä matkapeitteinään. Jotta  ryijy oli mahdollisimman lämmin, sitä käytettiin nukka alaspäin. Tämän takia nurjapuoli kirjottiin värikkääksi. Lämmittävät peitteet olivat kuviottomia.

Vähitellen ryijyyn alettiin tekemään kuvioita ja se käännettiin nukkapuoli ylöspäin. Kuviot saivat alkunsa, kun pääpuoli erotettiin jalkopäästä nukkaraidalla. Tästä alkoi kehittyä koko ryijyn kuviot, kuten pysty- ja vaakaraidat, verkkopohja- ja sakkilautapinnat, neliöt ja ruudut.



 Ryijy saatettiin nukittaa molemmilta puolilta ja niiden koristava kuviointi lisääntyi. Samalla nousi myös ryijyn arvo, sillä ryijyyn tarvittiin paljon enemmän villaa ja kudontataitoa, kun yksinkertaiset ryijyt. Juhlatilaisuuksia varten ryijyt aseteltiin esille vieraiden ihailtavaksi. Näistä ryijyistä hävisi alanukitus. Ryijyn kuvioon sommiteltiin myös omistajantiedot ja kudonta-aika.




1600-luvulla ryijyn aiheet alkoivat muuttua kansainvälisiksi, sillä suurvallaksi kasvanut Ruotsi solmi vilkkaat yhteydet Keski-Eurooppaan. Ryijyihin sovellettiin kuvioita seinävaatteista, huonekalupäällisistä ja pukukankaista. Eurooppalaiset tutustuivat uuteen koristekasviin, tulppaaniin, minkä seurauksena siitä tuli myös ryijyjen yleinen kuvio erilaisina variaatioina.






         Ryijyn käyttö makuupeitteenä alkoi vähetä 1800-luvun puolivälin jälkeen ja sen käyttö kapiopeitteenä yleistyi, koska kaupungistumisen ja yhtenäiskulttuurin leviämisen myötä ryijyn makuupeitteenä korvasivat toppatäkit ja huovat. Suomen herttua Juhana lahjoitti avioituville palveluneidoille ryijyjä, kun hän toimi Turussa. Sommittelutaito, väriaisti ja kyky muunnella koristeaiheita loi suomalisen omintakeisen ryijytyylin. Morsiuspari käytti kapiopeitettä vihkitilaisuudessa. Ryijyn symboleilla (ristit, tiimalasit ja elämänpuut) haluttiin luoda suojaa ja turvaa morsiusparille. Ryijyssä yhdistyi sekä ruudukkokuviointi että erilaiset symbolit. Vähitellen ruudukkokuviointi hävisi.

Suomessa kehittyi oma tyyli, joka vaihteli hieman alueittain. Uudet suuntavirtaukset levisivät rannikolta sisämaahan ja kyläkeskuksista harvaan asutetulle maaseudulle. Alueelliset erot johtuivat siitä, että ryijykuviota ei ollut kirjattu ylös vaan ihmiset tekivät ryijyjä muistinsa varassa. Tämän takia samanlainen kuvio muuttui vähitellen levitessään ympäri maata. Ryijyissä yleistyi 1800-luvun lopulla mattomaisuus ja keskushakuinen kuviointi (ruusuryijyt), sillä kutojat saivat vaikutteita suosioonsa nostaneista itämaisista matoista.


Ruusuryijy 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku

Ryijyjen loiston jälkeen niiden suosio laantui ja palattiin takaisin yksinkertaisiin geometrisiin muotoihin. Ryijyissä käytettiin paljon luonnonvärejä, kuten villanluonnollisia värejä ja lehdistä, ruohosta, kävyistä ja jäkälistä saatuja värejä. Sinistä ja punaista väriä jouduttiin ostamaan ulkomailta, sillä marjoista ei saatu voimakkaita värejä. Talon vauraus näkyi ryijyissä.



Vaikka ryijyjen suosia laantui yliopistopiireissä kannettiin huolta, että ryijyjen synnyttämä kansankulttuuri säilyisi. Kansanomaisten ryijyjen arvostus kasvoi jälleen 1900-luvulla. Ryijystä on vuosien varrella tullut osa suomalaisten talojen sisustusta suurena arvostuksen kohteena. Nykyään on sekä kansanomaisia että moderneja ryijyjä.


Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Liekki-ryijy

Lähteenä Aatelisryijy, Arkipeite ja Arvotekstiili - Leena Willberg, Hilkka Rantala, Eeva Nytorp
http://www.vesilahti.fi/palvelut/kulttuuritoimi/ryijygalleria/kansanomaiset-ryijyt-myyntimalli/http://www.vesilahti.fi/palvelut/kulttuuritoimi/ryijygalleria/ruusuryijyja/
http://www.vesilahti.fi/palvelut/kulttuuritoimi/ryijygalleria/yleisia-suomalaisia-jugend-ja-fu/
http://www.vesilahti.fi/palvelut/kulttuuritoimi/ryijygalleria/maisema-ja-vaakunaryijyja/





- Karoliina

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Tekniikka pohdintoja


Laajemman historian tutkimisen jälkeen mietin, mitä tapahtumia ja aiheita Pirkkalan historiasta nostaisin työssäni esille. Valinnanvaraa oli paljon, kuten sota-aika, luonto, teollisuus, Pirkkalan jakautuminen ja tunnukset.

Aiheen rajaamisen ohella mietin, millä tekniikalla toteuttaisin lopullisen päättötyöni. Ensiksi ajattelin tekniikkavaihtoehtona jotain laajempaa neule- tai virkkaustyötä, mutta ne tuntuivat liian tavalliselta. Mielessäni kävivät myös ompelukonetyö ja puutyöt (sarja sota-ajan puuleluja). Työn tekemiseen käytettävissäni olevat pienet tilat rajasivat hieman työn fyysistä kokoa ja tekniikkaa. Ajattelin valita sellaisen tekniikan, jota voisin tehdä kotona, sillä silloin työn teolle olisi helpompi järjestää aikaa, kun ei tarvitse erikseen lähteä. Matkoihin ei tällöin mene kallista työaikaa.  

Historiaa tutkiessani mieleeni tuli, että voisin tuoda historiallisuutta esille myös työn tekniikassa, joten päädyin lopulta valitsemaan toteutustavaksi ryijyn. Mielestäni ryijytekniikka sopisi hyvin aiheeseeni, sillä ryijyjen historia on hyvin pitkä ja ne ovat symboliikaltaan mukailleet tietyn ajan tapahtumia. Pirkkalallakin on kaksi omaa ryijyä.

PIRKKALAN RUUSURYIJY ommellen 120 x 160cmPIRKKALAN SEUTU ommellen 140 x 175cm


Lainasin ryijyihin liittyvää kirjallisuutta, joista etsin tietoa ryijyn historiasta. Aatelisryijy, arkipeite ja arvotekstiili -kirjassa kerrotaan Vesilahden ryijyjen avulla eri aikakausien pääteemoista ja -symboleista.


-Karoliina